TUO MULLE LÄMPÖÖ, VIE MUT AURINKOON

Vihdoinkin luvattu matkapostaus! Lähdöstä jo sen verran täällä kirjoittelinkin, etten siihen sen kummemmin nyt palaa. Mutta tosiaan, Apollomatkojen kautta oltiin matka Palya del Inglesiin varattu ja Jet Time -lentoyhtiön kone nousi ilmaan varhain lauantaiaamuna kello 6:30 ja perillä oltiin piiiitkän 6 tunnin ja 40 minuutin kuluttua! Lentomatka sujui kuitenkin osittain vallan rattoisasti, sillä I:n viereen istuutui keski-ikäinen mies, joka tempauksillaan osasi olla hyvinkin viihdyttävä seurattava!

Reissu oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut! Joskaan kommelluksilta ei viikon aikana vältytty. Ensimmäinen äksidentti tapahtui heti Green Park hotellille saavuttuamme: huoneemme vapautumista jouduttiin odottamaan puolisen tuntia, joten me I:n kanssa jätettiin matkalaukut ystävillisen, jopa suomea puhuvan naisen hoiteisiin respaan, ja lähdimme etsimään hotellin uima-allasta. Green Park on samassa yhteydessä Green Garden hotellin kanssa, ja me päädyttiinkin harhailemaan sen puolelle. Eipä siinä muuten mitään, mutta koko Green Garden oli aivan hylätty ja autioilla käytävillä lojui likaisia vilttejä! :D Onneksi allasalue oli suljettu, muuten Suomi-tytöt olisivat päätyneet vihertävän altaan luokse, ja suuren verkkoaidan toisella puolen olisi meidän oman hotellimme Green Parkin asukkaat paistatelleet päivää huolletun altaan kupeessa.. ;) Vihdoin oman huoneemme saatuamme suunnistimme pizzalle ja sangrialle lähiravintolaan Golden Beer:iin, jossa tarjoilijana oli oikein suloinen venäläistyttö (siellä käytiinkin syömässä muutamaan kertaan viikon aikana), ja sen jälkeen meidän oikealle uima-altaalle rentoutumaan. Hotellissamme yöpyi monia suomalaisia, ja aamuisin altaalla viihdyttävintä olikin seurata muutamia henkilöitä ja heidän huvittavia ihmissuhteitaan!

Kahden tähden hotellihuone oli aluksi pieni shokki, sillä etelänlomalla en ole aiemmin ollut enkä siis osannut odottaa aivan tämän kaltaista. Sängyissä oli peittona pelkkä lakana ja vanha, tunkkainen viltti (näistä saatiin joka yö paljon hauskuutta ja kylmänväreitä!), mutta nopeasti sitä viikon aikana asioihin tottuu ja loppuviikolla naureskeltiinkin, ettei tunkkaista ja jopa hieman ällöttävää hajua enää huomaa! :D Suomessa kun kysyin eräältä ystävältäni, joka oli juuri meitä edeltävänä viikkona majaillut samaisessa hotellissa, että haisiko heidänkin makuuhuoneessaan, sain kieltävän vastauksen. Eli ilmeisesti hajuhaitta oli vain huoneessa 510. ;)

Me käytiin I:n kanssa pyörimässä lähimmässä ostoskeskuksessa, Kasbahissa, melkeimpä joka päivä. No okei, ei ihan joka päivä, sillä eräänä iltana lähdimme seikkailemaan Maspalomasiin. Siellä ruokapaikkaa etsiessämme sisäänheittäjien suosituin myyntilause oli "If you come to our restaurant, we will sit you by the heater". Taidettiin olla +17 asteen 'kylmyydessä' liian kevyesti pukeutuneita shortseissa ja farkkutakissa/neuleessa, sillä paikalliset olivat itse kääriytyneet kevytuntuvatakkeihin ja UGG saappaisiin!!? 

Pastanyyttejä, joiden sisällä oli päärynää. Melko...mielenkiintoinen makuelämys. :D

Taksikuski takaisin Inglesiin kaahaili tuhatta ja sataa, mutta ehjin naihoin päästiin takaisin. Hotellin läheisen Golden Beer -pizzapaikan lisäksi kävimme kahdesti myös Kasbah-ostoskeskuksen kupeessa olevassa tex mex ravintolassa. "Aaaah, sisters!" meitä tervehdittiin, kun suunnistimme toisen kerran kyseiseen ravintolaan.

Pihvinnälkä iski ja tilasinkin siis kunnon pihvin herkkusienikastikkeella ja lohkoperunoilla
-yllätyksenä lisukkeena oli myös riisiä!

Jälkiruuaksi I tilasi omenapiirakkaa ja minä suklaamuffinsin. NAM!

Iltaisin oli melko viileää, joten mukaan piti ottaa farkkutakki tai pukea ylle jokin lämpöinen neule. Yleensä viikon aikana päällä olikin shortsit, toppi ja neule!

Koko viikon paistoi aurinko, mutta keskiviikkon ja torstain välisenä yönä ukkosti ja torstaina aamu valkenikin sateen ropistessa. Se ei kuitenkaan meitä haitannut, sillä oltiin jo edellisenä päivänä päätetty lähteä bussilla Vecindarioon, Shopping Center Atlantico -ostoskeskukseen. Siellä rahaa paloikin ihan kiitettävästi, ja nautittiin hetken aikaa McDonalds'ssa myös ilmaisesta wifi-yhteydestä (meidän hotellillamme kun sitä ei ollut). Inglesiin lähtiessämme sade oli lakannut ja ilta-aurinko paistoi. Myöhemmin ulos lähtiessämme oli kuitenkin niin kylmä, että sillä kertaa turvauduimme pitkiin housuihin, lämpöisiin villapaitoihin ja farkkutakkeihin. Ihme, että juuri sinä iltana kaikki baarien sisäänheittäjät jättivät meidät huuteluiltaan rauhaan. ;D

Las Palmasissakin kävimme, mutta ostoskeskusrypäs El Corte Inglés ei ollut meitä varten. Taksikuskit eivät myöskään puhuneet sanaakaan englantia ja palloiltiinkin kaduilla nälkäisinä ja hieman jo ärtyneinä, kun mukavaa ruokapaikkaa ei millään löytynyt. Lopulta onnistuimme löytämään rantabulevardille, joka olikin kuin oma maailmansa! Mukava italialaisravintola herkullisilla pizzoillaan ja sangriallaan nostatti mielialaa ja loppuilta  ja matka takaisin Inglesiin kuluikin varsin hyvissä tunnelmissa. :)

Eräänä päivänä maistettiin myös paikallista alkuruokaa: valkosipuliöljyssä paistettuja katkarapuja! Yllättävän herkullista, kannattaa ehdottomasti kokeilla jos Kanarialle lähtee. :)

Näyttävimmät drinkit juotiin Kasbahin alueella Little Brasil -ravintolassa ja mukavin sisäänheittäjä kohdattiin paikassa, missä ko. henkilö oli nuori ruotsalaispoika. Paikalliset sisäänheittäjät olivat niin aggressiivisia, että joskus oiken alkoi ärysttämään jo silloin, kun heitä vasta lähestyi metrien päästä. :D Viikon aikana opittiinkin olemaan heille tylympiä kuin mitä oltiin ensimmäisinä päivinä. Perään huudetuille "I can be your boyfriend! But only tonight" ei edes kohautettu olkiamme ja "Hello girls! Are you drinking tonight? Come to my club and you get free drinks" -myyntipuheisiin vastattiin vain maybe later ja jatkettiin matkaamme.

Estenomeina tutustuttiin I:n kanssa myös saaren kosmetiikkavalikoimaan ja testailtiinkin muutamia uusia merkkejä. Niistä lisää postauksessa, jossa esittelyyn pääsevät myös muut ostokseni. :)

Takana erittäin kiva viikko ja meillä riitti I:n kanssa naurua heti heräämisestä aina nukkumaan menoon asti. Uusia puolia ei kummastaan tullut esille, paitsi se, että meikäläisen unenlahjat ovat niin hyvät etteivät raju ukkonen ja erään pariskunnan "Shut up, I'll kill you!" -riitely saaneet mua millään hereille! I parka, se oli valvonut peloissaan kummatkin yöt. :D Musiikkia ja radiota miellä molemmilla tuli ikävä, ja loppuviikolla viihdytimmekin itseämme ja toisiamme laulamalla itse päähän tupsahtavia kappaleita.

Takaisin Suomeen lähdettiin lauantaina, kun bussi lentoasemalle tuli noutamaan meidät hotellilta aamulla 8:55. Lento Helsinkiin oli onneksi lyhyempi, kuin tulomatkalla, ja selvisimmekin 5 tunnilla 50 minuutilla. Paluulento sujui leppoisasti ja yllättävän nopeasti -taaskin meillä oli seurattaavaa muista matkustajista. ;)

Apollomatkoista ei myöskään mitään pahaa sanottavaa. En heidän kauttaan ole koskaan matkustanut, mutta kaikki meni erittäin hyvin ja oppaat olivat hyvin tavoitettavissa ja todella ystävällisiä. Suosittelen lämpimästi!