2.9.2015

MY HAIR HISTORY

Erika postasi tuossa hiljattain omasta hiushistoriastaan, joka muistutti mun mieleen, että mullahan on lojunut täällä luonnoksissa samanlainen postaus jo pitkän pitkän aikaa! Erikan inspiroimana päätin siis vihdoin palata tän postauksen pariin ja saattaa sen julkaisukelpoiseen muotoon. Hiusaiheisia postauksia on aiemmin toivottukin, joten tässä nyt ainakin olisi runsaasti hiusasiaa. Nyt pääsettekin siis kurkkaamaan mun omaan (kovin turvalliseen ja jojoilevaan) hiushistoriaani aivan lapsesta tähän nykyhetkeen -toivottavasti tykkäätte ja jaksatte lueskella loppuun asti!


Ihan pienenä mulla oli tosi ohut poikamainen hapsutukka, mutta siitä kasvettua mulla oli se tyypillinen sen ajan pikkutyttöjen leikkaus: polkka jonnekin korvalehtiin asti ja otsis. Mutta eihän prinsessalla sopinut olla lyhyttä tukkaa, joten kerhoon mennessä kinusin äidiltä luvan kasvattaa pitkän tukan. Äiti suostui sillä ehdolla, että opettelen myöhemmin itse laittamaan sen tarvittaessa siististi kiinni ja leteille. Harmi, kun mulla ei nyt koneelta tai muistitikuilta mistään löytynyt kuvaa, missä ne pitkät hiukset olisi sitten ollut auki.. :D 

Tuossa viimeisessä kuvassa olen ehkä jotain 6-7 vuotias, jolloin tukka oli jo tosi pitkä, mutta usein pidin sitä kuitenkin ponnarilla tai puoliponnarilla. Etutukka oli pop jonnekin 4-luokalle asti. Kakkosluokalla leikkasin jostain aivopierusta johtuen polkan, jota muistan katuneeni heti. Siitä alkoikin taas armoton kasvatus, ja kutosella mulla olikin taas lapaluihin asti ylettyvä ohut liuhutukka.


Yläasteelle mentäessä halusin kuitenkin poikkasta pitkän lettini ja tässä ekassa kuvassa, v.2006, mulla näkyykin vielä täysin oma väri. Sen jälkeen aloin kevyesti raidoittamaan sitä vaalealla, sillä olin pienestä asti haaveillut täysin vaaleista kutreista.

Silloinen kotipaikkakunnan kampaaja ei kuitenkaan jostain syystä suostunut alkamaan täysin blondaamaan mua, joten vuonna 2008 päädyttiin sitten ruskeaan. Aluksi väri oli sellainen keskiruskea, mutta pikkuhiljaa mentiin aina vaan tummempaan ja tummempaan ja lopultahan tuo oli jo lähellä mustaa! Ja hei huomasittehan tuon super paksun sivuotsiksen?! :D


2009 aloin lisäämään tummaan vaaleita raitoja tuohon päälle, ja siitä pikkuhiljaa kesällä raitoja lisäten mentiin taas vaaleampaan päin. Halusin nimittäin Wanhojen Tansseihin pitkän vaalean tukan, ja tuo tokavika kuva näyttääkin aika lailla sen pituuden mihin sain tän lettini kasvatettua.

Vika kuva on 2010 alkuvuodesta, eli aika vaaleaan päästiin! 


Mutta koska mun hiuksille ei koskaan tehty värinpoistoa tai muuta vastaavaa, oli pituuksissa vielä runsaasti tummaa jäljellä, vaikka päältä olinkin jo ihan blondi. 2010 päätinkin leikata pitkän polkan, jotta pääsisin nopeammin koko vaaleaan.

18-vuotissynttäreilläni olinkin lopulta täysin vaalea, mutta joo, aika keltainen. :D Sitten alkoikin taas kasvatus, sillä halusin ylppärijuhliin pitkän tukan!


Lukio loppui ja heti syksyllä 2011 muutin Turkuun. Koulussa meillä oli muutamat hiusopintojen tunnit ja opeteltiin hiusten värjäystä, jonka seurauksena meitsi sai vihdoin itselleen täysin platinablondin tukan, jota I:n kanssa värjäiltiin aina vaan vaaleammaksi. Nyt tuli myös hopeashampoosta paras kaveri, sillä blondisokeus oli todellakin iskenyt muhun ja halusin väristä aina vaan viileämmän. 

Kesällä 2012 otin vaalean piristykseksi punertavia raitoja, jotka näytti kyllä tosi kivalta, mutta eivät kuitenkaan pysyneet mun puhki blondatussa tukassa kovinkaan kauaa. Ylläpidin niitä ehkä kahden kampaamokerran verran.

Mua alkoi punertavien raitojen myötä kuitenkin kiinnostaa vähän monisävyisempi tukka pelkän platinablondin sijaan, ja niimpä ostin kotiin kuparisen/karamellisen color maskin, jota levitin liukuvärimäisesti tyveen. Vaikka nyt itse sanonkin, niin täähän on ihan hurjan kivan näköinen! Tää oli kuitenkin vain nopea kokeilu, enkä ylläpitänyt sitä kauaakaan, vaan palasin vielä blondiin,


Melkein koko meidän luokka oli hetkessä täynnä täysin blondeja tyttöjä ja mua alkoi ärsyttämään samaan massaan kuuluminen, kun kaikki näytimme ihan samalta! :D Tuon mun aiemman kuparisen liukuvärikokeilun innoittamana, päätinkin alkuvuonna 2013 haluta itselleni sen kuuluisan ja silloin kovassa huudossa olevan ombrén. Ja tällähän ollaankin menty sitten todella kauan!

Syksyllä 2013 hankin uudet silmälasit, joita kehtasin käyttää myös julkisesti ja uusista mustista kehyksistä johtuen tykkäsin kehystää kasvoja yhä tummemmalla ruskealla. Niimpä värjäilin itse tyveä tummaksi, ja kirkastelin välillä itse myös latvoja. Sain tosi paljon kehuja mun omista kotivärjäilyistä, ja olin niin ylpeä itsestäni, kun kuulin muutamien tyttöjen menneen mun kuvan kanssa kampaajalle. :') Kerran yksi tyttö tuli jopa baarin vessassa pyytämään lupaa ottaa kuvaa mun hiuksista, jotta voisi viedä sen mallikuvana omalle kampaajalleen! 

Kesällä 2014 kokeilin kuparisia latvoja, löin vaan sen vanhan kuparisen color maskin päähän, jota en onneksi ollut hävittänyt, ja tadaa! Tykkäsin hirmuisesti ja ne sopi niin kivasti yhteen todella tumman tyven kanssa. Niistä eroon pääseminen ei sitten kuitenkaan enää kotikonstein onnistunutkaan, vaan oman sähläykseni jälkeen jouduin marssimaan häntä koipien välissä kampaajalle, joka onneksi pelasti mun sekasikiötukan taas tuhkanvaaleaksi pitkäksi polkaksi.


Mutta koska olin niin laiska oikeasti hoitamaan mun tukkaa, sai se taas kasvaa ja muuttua ihan järkyttäväksi pullasuti-hampuksi latvoista. Värjäilin itse edelleen tyveä tummalla, mutta latvoihin en uskaltanut enää koskea kuin ehkä kerran tai kaksi. Eka kuva näyttää sen kaiken kamalan värikirjon mitä tässä tukassa oli vielä nyt 2015 maaliskuussa. Siis yök! Hopeashampoo ei enää purrut tummanvaleaan keskivaiheeseen, jolloin tässä mentiin tummasta ruskeasta keltaisen-oranssiin ja siitä hopeisen vaaleisiin latvoihin. Ihan kamalaa, oikeesti. :D Pidinkin mun tukkaa aina kiinni, koska silloin se näytti edes jotenkin järkevältä. Ja tuntuihan tuo pitkä ponnari tosi kivalta! 

Huhtikuiseen Indiedaysin gaalaan leikkasin kuitenkin vihdoin polkan ja sain mun hiuksista taas kauniit. Tumman tyven lisäksi ja tasapainoittamaan vanhaa ylikasvanutta liukuväriä, lisättiin muutama vaalea raita. Koska mun vanha liukuväri oli kasvanut jo todella pitkälle, vaaleiden latvojen pois leikkaaminen aiheutti sen, että yleisilme jäi raidoista huolimatta melko tummaksi. 

Niinkuin ehkä tästä koko hiushistoriasta voi tässä vaiheessa jo päätellä, mä pidän vaalemmasta lookista itselläni. Vaikka tuo tummempi polkka oli aluksi tosi kiva, niin ei se tuntunut kuitenkaan omalta ja kaipasin kasvojeni ympärille lisää vaaleaa. Koko kesän annoin värin haalistua auringossa, ja nyt elokuussa kävinkin lisäämässä taas reilusti lisää vaaleita raitoja, jolloin yleisilmeestä saatin hetkessä raikkaampi. Tässä luonnollisen vaaleassa tunnen oloni omaksi itsekseni. Ja vaikka enemmän vaalea kovasti houkuttaakin, niin täysin blondiin en kuitenkaan koskaan aio palata (ellen halua nuortua kymmentä vuotta!). Vaikka sitä on tähän nykyiseen lookkiin nyt kovin tyytyväinen, niin jotenkin sitä kuitenkin jo miettii, että mitähän sitä ensi kampaamokerralla tekisi..?! ;) Ideoita?

Oon tykästynyt kovasti siihen harmaaseen granny hair -lookkiin, mistä joskus aiemmin taisin täällä blogissa puhuakin. Myös sellainen tuhkainen vaalea violetti houkuttaisi niiiiin kovasti, mutta. Aina se mutta! Koska mun hius vetää niin herkästi keltaiseen, olisi harmaa sekä vaalea tuhkainen violetti aivan tuskaa ylläpitää. Niimpä oon siitä haavesta kyllä luopunut, mutta ah ja voi, miten silti niin kovasti houkuttaisi... :D

// I was inspired by Erika from NUDE-blog and decided to make my own post about my hair history. It's never been anything dramatic, basically just going back and forth with dark and blonde, short and long. Now I think I've finally found the sandy blond color and long bob to be "my thing", but I'm still constantly thinking what to do next!?

10 kommenttia:

  1. Aika monenlaisessa tukassa olet viihtynyt! Sulle sopii hyvin sekä vaalea että tumma. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, musta tuntuu et suurin osa näistäkin on ollut vaan niitä ns. välivaiheita.. :') Kiitos Milla! :)

      Poista
  2. Ihana tämä postaus! :) On ollut kyllä monenlaista hiusta! Mäkin oon semmonen että tykkään vaihdella hiusväriä usein ja juuri tuo harmaa granny tukka houkuttaisi muakin mutta juuri se mutta....hah :D hyvin sopii nykyiset hiukset sulle ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva et tykkäsit Viivi! :) Noniiin, sanoppas muuta! Se on aina se mutta..! :D Kiitos <3

      Poista
  3. Hauska postaus :) Ihana sun nykyinen tukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva et tykkäsit! :) Kiitos<3

      Poista
  4. Ihana postaus<3 Sulla on ollut vaikka mitä hiustyylejä:) Sulle sopii niin hyvin sekä tumma että vaalea:)

    http://sofiawilhelmiina.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sofia! <3 Heh, jotenkin sitä on aina ajatellut, että ei sitä nyt niin kauheasti oo tukkaansa laittanut, mutta kyllähän tässä muutamia tosiaan on tullu kokeiltua! :') Kiitos!

      Poista
  5. Tosi hauska idea :) sulla on ollu koko elämän aikana järkevät päätökset hiusten laittamisesta ja värjäämisistä. Meikäläinen teki teininä niin huonoja päätöksiä.Oli shokkivärejä ja rastoja. :D huonoin päätös oli kyllä leikata hiukset 5-10cm pituiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikös! :) Haha joo, en oo tainnut koskaan mitään erikoista tai radikaalia edes halutakaan! Tosin meidän äiti ei kyllä olisi edes antanutkaan mun tehdä mitään järkyttävää :') Ala-aseella taisin haluta porkkananvärisen tukan, mutta se meni onneksi ohi, ja nyt vasta vanhempana on alkanut erikoiset esim. just nuo harmaat ja pastelliset värit houkuttaa :) Mutta sähän oot kokeillut sitten vaikka mitä, kuulostaa tosi jännältä! Nyt kun nähnyt sut vaan pitkällä tukalla, niin en osais kuvitella noin lyhyttä, vau, rohkee veto!!

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi! / Thank you for your comment!